Vierailevat tähtöset
Eiliset aamutreenit oli pakko skipata, joten käytiin korvaamassa ne iltaryhmän mukana. Olipas erilaista mennä treenaamaan illalla! Jotenkin on aamulla niin unessa vielä, että sitä vaan tekee sen kummempia miettimättä ja kroppa herää pikkuhiljaa. Nyt oli jo ihan skarppina heti alusta asti ja oli erilaista. Toisaalta on kivempi käydä shokkihoidossa aamuisin mutta toisaalta illalla ei tarvinut skarpata samalla lailla kun aamuisin. Ja mahtava huomata, että samalla lailla porukka siinäkin ryhmässä on heti morjestamassa ja juttelee keskenään ja tsemppaa, vaikka ei oltukaan normiporukkaa. Ja jos on meillä mahtavat vetäjät aamutiimissä (Sami ja Ott) niin kyllä on iltareenareillakin huikeet coachit. Iltasakissa oli enempi miehiä kun meillä aamussa on Jampan lisäksi vaan yksi.
Eilen kirkastui myös, miksi crossfit-touhuissa joskus näkee paitoja, missä lukee ”your workout is our warm up”. Olen pitänyt tommoisia ihan typeränä egoiluna ja just semmosena salikukkoiluna, mitä en voi sietää, mutta eilen illalla kävi ilmi että kyllä se tosiaan saattaa pitää ihan paikkansa. Ei se meidän lämmittely nyt ehkä kaikkia salitreenejä korvaa, mutta kyllä mä väitän, että aika monen treeni on tasoltaan sama kuin meidän lämmittely. Treenattiin meinaan Burgener-lämmittelyä, joka on painonnostajille suunnattu, painonnostovalmentaja Mike Burgenerin kehittämä alkulämmittely. Treenattiin pelkällä kepillä sitä ja kyllä mun silti ihan lämmin oli kun neljä rundia oltiin tehty. Se sisältääkahdeksan eri painonnoston osa-alueita harjoittavaa liikettä kuten olankohautus, ns. ”henkari” (kyynärpääjohtoisesti tuodaan tanko rinnan korkeudelle), kyykkyjä ja tempausharjoituksia. Kun niitä kaikkia tekee sen viisi ja pari kierrosta painojen kanssa, niin mieli sanoo siinä vaiheesssa että ”hyvä homma, treeni tehty, lähetäänpä kuule kotiin”. Mutta oikeastihan homma menee niin, että sitten vasta aloitetaan treenaaminen.
Burgenerin jälkeen treenattiin ”painopallon” viskomista seinään eli WB:tä. Naisten pallo painaa 14 lbs (kuutisen kiloa) ja sitä sitten jaloista voimaa hakemalla tarvis viskoa reilun kolmen metrin korkeuteen niin, että pallo ottaa seinäkosketuksen. Ei muuta kun kyykkyyn, räjähtäen ylös ja saattaen pallo matkaan. Vähän saan ottaa lisää voimaa koipiin ja tekniikkaa haltuun että saan sen sinne kolmeen metriin, koska olen sen puoli metriä muita lyhyempi. Armahdin WOD:ssa itseäni ja alensin riman n. kahteen ja puoleen metriin, koska ei mulla ollut toivoakaan viskoa sitä palloa niin ylös. Ja kato kevyempää palloa en ota. (Vähän kärsi ego jo tosta naisten pallosta, miesten pallo painaa 20 paunaa ja kyllähän mun nyt sitä pitäs pystyä viskomaan =D)
Päivän WOD oli sitten vuorossa. Ensin teki toinen ja sitten toinen. Tällä mentiin:
- 10 x WB
- 5 x punnerrus
- 10 x rengassoutu (Muistatte varmaan sieltä ekasta treenistä ton rengassoutujutun? Eli siis voimistelurengaspari roikkuu telineessä, otat renkaista kiinni, oman kunnon mukainen takanoja, kädet suoraksi ja vedät itsesi renkaiden kohdalle. Iisipiisi? NOT!)
Näitä kolmea ihanuutta sitten viisi kierrosta, kiitos. Jamppa sai aloittaa tällä kertaa ja mä huusin vieressä. Se veti kyllä huikeen hyvin ja järjettömän hienolla tekniikalla. Seinäpallo oli sille sen näköistä, että aina oon tätä viskonut. Rengassoutu sakkas sillä silloin ekalla kertaa mutta nyt hokastiin että hiukan vähemmän takanojaa niin on vähän helpompi tehdä. Nyt sillä pysyi kroppa tiukasti paketissa koko reenin ajan ja homman näytti helpolta.
Mä pelkäsin sitä pallo-osiota, mutta se meni paljon paremmin kun odotin. Kolme ekaa kierrosta oli muutenkin ihan helppoja eikä mitenkään hapottanut. Neljännen kierroksen renkaissa kuvittelin olevani vasta kolmoskierroksella kun jotenkin alkoi puutua, mutta onneks armas puolisoni kertoi että enää yks kierros edessä. Siitä sai hyvän potkun ja vikat pallot meni seinään kevyen huudon säestämänä kun alkoi kädet olla aivan lopussa. Vikat punnerrukset oli ihan tappoa olkapäille mutta viimeiset renkaat meni jotenkin ihan sumussa ja raivon vallassa. Aika oli 6.24 ja olin siitä hyvin tyytyväinen. Yhtään nopeampaa en olis päässyt tekemättä tekniikkavirheitä. Kaloreita paloi 63, keskisyke 171, maksimisyke 186.
Tänään on ihmeen kivuton olo. Kädet on ihan normaalissa kunnossa, mutta olkalihas on kummastakin kädestä turvoksissa. Ei haittaa, näyttääpä kerrankin siltä, että olkalihakset on olemassa =D.
Täytyy sanoa, että kahden viikon treeni on takana ja tulosta näkyy jo nyt. Käsien muoto on muuttunut takaisin siihen, mitä ne oli viime kesänä, lihakset erottuu jonkin verran ja näkyy, että jotain on tehty. Vasen pohje on saanut takaisin muotonsa eikä lihas ole enää tyhjä pussi polven alapuolella. On siinä kokoeroa oikeaan pohkeeseen, mutta tiedän sen sieltä tasoittuvan. Jenkkakahvoissakin on otteen ohenemista havaittavissa. Tärkeintä on kuitenkin se, että polvi on erittäin hyvässä kunnossa. Näin eilen treeneissä fyssarini ja sekin oli kovin tyytyväinen, kuinka hyvin jalka liikkuu. Ei siitä kuitenkaan ole kuin 6 kk kun näytti siltä, että polvi on vammautunut pysyvästi ja liikkuvuus ei tule koskaan olemaan enää entisellään. Nyt pärjään täysin ilman kipulääkkeitä, pahin kipukausi on todellakin elettyä elämää ja polven väsyminen on vähentynyt huomattavasti. Se tuntuu paljon vahvemmalta ja luotettavammalta. Voin siis lämpimästi suositella kaikille, keillä on kiputiloja että lihaskuntoa parantamalla kivut ihan tosiaan vähenee!!!
Kivaa viikonloppua kaikille!!
Tiia
