Lepiä lepiä…
Juupa juu. Jäi sitten suunnitelman tasolle se aamulenkkeily. Tosin ei johtunut laiskuudesta (ainakaan paljoa) vaan siitä että heräsin yöllä kolme (KOLME!!) kertaa siihen, että vasemmasta pohkeesta veti suonta. No enhän mä muistanut, että mä tarviin magnesiumia lisää, kun alan treenata tai juosta! Aamulla vasen koipi oli kuin puupökkelö polvesta alaspäin ja pohje oli kovan kuin kivi. Olipa hienoa. Vieläkin tuntuu kävellessä. Nappasin aamulla tuplamagnesiumit ja sinkkiä, tiedän kokemuksesta että se auttaa.
En mä kyllä tiedä, olisko siitä lenkkeilystä mitään tullutkaan. Mulla on sisäreidet ja se vasen pohje ihan kipeet, olisko ollut sen ”painopallon” ansiota. Ankkavaapuntaa on tuo mun kävely ollut tämän päivän, voi olla mielenkiintoinen treeni huomenaamuna, jos koivet on vielä yhtä jäykkinä =). Kyllä ne siitä sitten vertyy kun vaan sinnikkäästi ja usein jumppaa, mutta tää alku on taas tämmöstä tuskaa. Nyt onneksi tiedän, että sillä se lähtee millä se on tullutkin ja tää kipu on vaan terveellistä! =)
Polvi on kestänyt ihan hyvin. Toki sitä öisin särkee, kun se lukkiutuu ja kangistuu, mutta päivät sen kanssa pärjää ilman kipulääkkeitä ihan hienosti. Uskon että toi lukkiutuminenkin vähenee, kun polven ympäristön pienet lihakset alkaa aktivoitua ja kehittyä. Olen edelleen jatkanut fyssarini jumppaohjeita niiden minilihasten treenauttamiseksi, mutta myönnettäköön että melko laiskasti. Hassua on se, että nyt kun on koipee rääkännyt niin se selvästi väsyy ja alkaa taas lonksua. Yht´äkkiä voi vaan kävellessä pettää polvi, ihan kuin joku potkaisisi takaapäin polvitaipeeseen. Vitsikäs fiilis.
Joo ja se syöminen. Heti eilenhän meni sitten loppuilta ketuilleen. Jäi päivällinen välistä töissä kiireen takia ja menin töiden jälkeen piipahtamaan ystävilläni fiilistelemään tekemäämme remonttia ja remonttiohjelman ulostuloa. Kyllä sitä jännitettiin etukäteen, mutta hyvinhän se meni ja hienosti oli ohjelma laitettu kasaan. On ne vaan niin rakkaita ja olen niin onnellinen, että me päästiin tekemään tuo ohjelma ja remontti. Siinä sitten nautiskelin pari lasia skumppaa ja kourallisen sipsejä. Ei kyllä mitään morkkiksia todellakaan tullut, ei tässä niin orjallisia olla, ei sinnepäinkään. Tänään oon sitten palannut taas ruotuun ja välipalaa lukuunottamatta on kaikki sapuskat tullut syötyä ja vielä suht. tasaisin väliajoin. Vähän vähänlaisesti taitaa tulla hiilareita, kun ruoka tuntuu koostuvan helppoutensa vuoksi lähinnä kanasta, pihvistä, salaatista ja raejuustosta ja välipalat mehukeitosta ja rahkasta. Aamulla tulee onneksi se puuro edes syötyä, mutta varmaan joku leipä tms. vois olla vielä hyvä. Mä vaan en oikein tykkää leivästä, enkä perunasta enkä riisistä. Ja pasta taas on semmonen hiilaripommi että kerran kun syön sitä niin on viikon hiilarit siinä.
Huomenna tarvis lähteä katsastamaan Viking Grace ja sen seisova pöytä. En taatusti mieti mitään hiilarien, rasvan ja proteiinien suhdetta toisiinsa vaan aion mättää itseni niin täyteen mätiä, smetanaa, saaristolaisleipää ja punasipulia, että kala-allergiaa pukkaa vaikkei sitä ennen ole ollutkaan. Ja varmasti kiskaisen parit punaviinit ja skumpatkin erittäin hyvällä mielellä. Mutta ennen reissuun lähtöä on onneksi aamutreeni!
