11. treenikerta

Hihhei. Toisiks viimeinen aamuherääminen takana. =) Tarkoitus olis kyllä, että jatkossakin koittaisin aamupainotteisesti treenata, mutta itseni tuntien, tarkoitus on hyvä, toteus ontuu.

Tänään oli jotenkin kauheesti kaikkea. Erilaisia tempausharjoituksia ja CFWU:ta (eli CrossFit Warm Up) alkulämmöksi. Se CFWU on kanssa melkoisen rankka alkulämmön ottokeino, sitten kun sen tekee  tarkoitetun monta kertaa. Siinä siis venytellään, tehdään tempausvalakyykkyä, leuanvetoja ja dippausta jne crossfit-liikkeitä. Ihan siis kunnon salitreeni.

GHD (glute ham developer)- penkki tuli myös tutuksi ja ei voi muuta todeta kun että kyllä vanhuus ei tule yksin. Tuossa havannekuvassa näkyy yksi tapa rääkätä itseään, mutta mä koitin tehdä toisinpäin, eli naama kattoa kohti ja siitä sitten heitetään kädet taaksepäin ja kosketaan lattiaan. (Paitsi mä nyt en koske mihinkään, koska lattiaan on vielä puoli metriä siitä, kun oon aivan 90 asteen kulmassa tossa penkissä.) Tässä iski se vanhuus. Itsesuojeluvaisto ehdottomasti kieltää moisen touhun ja väittää, että siinähän putoaa väkisin penkistä. Väkisin tein ja voi itku kun pelotti. Tommonen homma! Hitto mikä mamari oon… =D

Käsilläseisontajumppaakin vähän treenattiin ja se on hauskaa. Jostain syystä se ei pelota vaan tulee takaraivosta koko juttu vaikken vuosikausiin ole käsillä kävellyt tai muutenkaan akrobatiseerannut. Jokin jäänne lapsuudesta ehkä, kun silloin mulla oli joku ikävaihe, että ainoa elämän tarkoitus oli oppia kävelemään käsilläni ja tehdä temppuja niin, että seison käsilläni. Silloin tuli vietettyä kuukausitolkulla aikaa pää alaspäin (joten varmaan on jotain aivovaurioo kehittynyt jo niistä ajoista). Ehkä siksi ei aikuisuuden pelkotilat ole iskeneet koskemaan pää alaspäin olemista. Tänään seistiin siis käsillään seinää vasten ja tehtiin ylöspäin potkuja ja punnerruksia. Meni jopa muutama potku ja punnerrus ilman tukea seinästä ja muutama askel meni kävelyäkin kun piruuttani kokeilin. Se taito on siis kuin fillarilla ajo. =D Herää vaan kysymys, että miksi, oi miksi ei ne lähipuiston rekillä pikkulikkana tehdyt tuhannet ”lihapullat” ja ”myllyt” sun muut temput helpota leuanvedon tai KTE:n tuskaa?

Mitäs vielä leikittiin. En edes muista enää! Box-hyppyä pikaisesti kun se kuului WOD:iin eikä sitä ole käyty läpi. Anna mun nauraa. Hahahaha. 40 cm boxi 150 senttiselle polvivammaihmiselle. Pari hyppyä teki jo selväksi, että a) boxi on vähän helvetisti liian korkea ja b) vaikka ois matalampikin niin eihän kinttu sitä kestä. No mutta päivän treeni:

20-15-10 toistoa:

Mun aika oli 7.09. Juoksin 25 metriä enemmän ekassa juoksussa, tein 20-15-15 noi kahvakuulaheilautukset ja boksinousuissakin laskut sekos kaks kertaa joten tulipahan tehtyä vähän ylimääräistä. ☺ Ei ihan ollut ajatus mukana hommassa. Mutta oli silti ihan jees fiilis.

Perjantaina tehdään siis se sama treeni mikä tehtiin ekalla kerralla. Katsotaan paraneeko aika. Nyt tuntuu, että se WOD oli todella iisi, mutta katsotaan nyt miten se sitten menee, kuinka sitä hyytyy. =)

Palataan silloin siis!

Tiia

Kommentoi



Ei kommentteja.

Muista kirjautuminen
Unohtuiko salasana?
Luo oma blogi  Seuraava blogi